Luna haastoi minut parhaaseen aikaan. Toivoinkin haasteen saavuttavan minut näissä rääsyissä. Jes. Saatte minusta vähintään puliukkomaisen kuvan, mutta menköön. Kyllä se Herkkukin kertoi vanhasta kotipaidastaan, jossa ole reikiä ja vaikka mitä, mutta joka tylysti unohdettiin uuden punaisen tieltä!

Asiaan.

Minulla on ultimatekotipaitani siis päällä. Taitaa olla jotain kokoa 142 tai pienempi. Väri: hailakan vaaleanpunainen. Malli: perus lasten t-paita; ei istu, mutta on mukava yllä kuitenkin. Pituutta tällä "kaunokaisella" on juuri ja juuri tarpeeksi, jotta helma yltää alushousuin asti. Joskus liikuskelenkin kotona vain tämä koinsyömä hirviö ja alushousut ylläni.
Paidallani on tunnearvoa. Se on pikkusiskoni vanha. Sisko taisi pitää tätä ala-asteella ja kerran käydessäni kotona, joskus silloin kun olin vasta muuttanut kotoa, satoi kovasti. Kävin siskon vaatekaapilla ja nappasin sieltä tämän ylleni. Se jäi minulle, ja hipinretkuksi muuttunut siskoni ei paljon enää vaaleanpunaista paitaansa peräänkuuluttanut.

Ultimatekotipaitani seurana roikkuu lanteillani aivan kammottavat yöhousut. Tummansiniset, sporttisesti caprien mittaiset ja kahdella valkoisella sivuraidalla varustetut byysat sain Snoopy-topin kanssa kaupanpäälliseksi joskus aikoja sitten H&M:n postimyynnistä. Ei puhettakaan oikeasta koosta, nämä ovat olleet joskus kokoa S tai M, ja silloinkin roikkuneet suuresti. Nyt taitavat venyttyään ja paukututtuaan olla kokoa XL. Näitä housuja en koskaan käytä ellen ole juuri ajellut sääriäni. Inhoan karvoja ja sänkeä!

Mutta mukavuuspisteitä ropsahtaa kyllä. Kaiken tämän komeuden olen vielä kruunannut miehen Ikeasta ostetuilla tummansinisillä tossuilla, jotka ovat jalassani kokoa leivinuuni. Eipähän varpaat palellu!

Kyllähän tällä kokonaisuudella voisi heittää jo vesilintua, mutta vaikka paidassakin on iso reikä kainalossa ja housujen "kiristysnyörit" vetelevät todella viimeisiään, niin on nämä vaan kuulkaa kivat vermeet kotona pyörimiseen. Että siitäs saitte. Puliukko-look indiid.