Onko kukaan "juhannuksen tarpeessa"? Mulla on sellanen olo, että mä TODELLA olen juhannuksen tarpeessa ja kovasti. Ja kun puhun juhannuksesta, tarkoitan juhannusta, en sen lieveilmiöitä, kuten pusikoissa siitetyt lapset, räkäkännit ja kuolemaan verrattavissa oleva kankkunen, rattijuopoksi ajautuminen.. Ei. Mä kaipaan nyt ihan kipeesti pois kaupungista, ihan vain hetkeksi. Ystäviä, hyvää ruokaa, meri, rauha, aurinko..
(Mun juhannuksena ei jumankauta sitte sada!!)

Olen hieman hämilläni oman ruumiin käyttäytymisestä. Liekö joku hormonaalinen häiriö tai jotain. Kummaa kuitenkin. Ja samalla pelottavaa. Ahdistavaa tiedottomuutta. Ensi viikolla ehkä lääkäriin.

Miksi mä heräsin näin aikasin? Sieltä tulee vaan paska lastenohjelmia ja paska urheiluohjelmia.

Kulta tuli eilen kotiin - siinä on syytä olla iloinen :))