Tänä vuonna olen kunnostautunut valmistamalla osan lahjoista itse. Puikot ovat kilisseet useiden kaulaliinojen verran ja paketointiinkin yritän tällä kertaa panostaa erityisen paljon. Enää pukinkontista puuttuvatkin vuotuiset joululahjapakettimme näille karvalapsille ja sitten itseasiassa "jotain merkittävämpää" miehelle. On tullut tehtyä jo sellaisia arkisempia hankintoja, jotka omalla tavallaan ovat kovin henkilökohtaisia - mutta se varsinainen, Henkilökohtainen ja Juuri Sinulle Rakkaani-tyyppinen lahja uupuu. Haluaisin, että vielä vuosien päästä, mies lahjaa katsoessaan/käyttäessään tms. tuntisi itsensä tärkeäksi ja minulle rakkaaksi.

Olen perso antamaan lahjoja muutenkin, koko ajan. Jo tämän syksyn aikana olen antanut miehelle "ilman syytä" neuleen, pitkähihaisen, sukat, bokserit, Californiaa esittelevän matkaoppaan, lukuisia makeisia sekä suklaita, joulukalenterin ja jotakin muuta pientä. Lisää vaatteita en siis haluaisi ostaa. Ostakoon mies itse rättinsä ;) Korujakin olen ehtinyt kerryttää riipuksen ja sormuksen verran vuosien saatossa - itseasiassa, kahdenkin riipuksen verran.
Joku peli taas tuntuu.. No, jotenkin.. Se sotii oikeuttani valittaa pelaamisesta vastaan. Osta nyt toiselle peli, ja moiti sitä sitten sen pelaamisesta. Virhe nro yksi oli järjestää tuo saamarin konsoli tähän taloon alunperinkään. Tosin, nyt tilanne on jo melko neutraali. En jaa miestäni enää mustan muovi/metallihärpäkkeen kanssa.

Minulla on kolme lahjaa hänelle jo hankittuna. Ihan halvimmasta päästä eivät nekään ole, eli sen merkittävimmän lahjan ei välttämättä tarvitse olla mikään parin tonnin läppäri tai muu turhan kallis duunarin kukkarolle. Se voisi olla jotain, pientäkin, mutta jotain, josta tosiaan tulisi vaan tavattoman hyvä mieli.

Koska melkein kukaan blogini lukijoista ei tunne Mieshenkilöä, eikä kukaan niistä lukijoistakaan samalla tavalla kuin minä, niin kovin on vaikeaa pyytääkään apua lahjan valinnassa. Kun pitäisihän sen lahjan olla nimenomaan minulta. Ei bittiavaruuden silmäpareilta ja datailevilta sormilta.

Tänä jouluna olen muistanut eräitä myös aivan toisenlaisilla lahjoilla. Siitä tulee itselleni valtavan hyvä mieli. En tiedä, osaako lahjan saaja arvostaa lahjaansa millään tasolla. Ehkä ei, ehkä osaa. Mutta se olkoon hänen häpeänsä. Tiedän tehneeni hyvän päätöksen.

--

Millainen idiootti kasaa kaikki pakattavat joululahjat ja jättää eräiden lahjojen pakkaamisen viimeiseen iltaan ennen lahjojen antamista, ja huomaa aloitusvaiheessa että talossa ei ole ilmastointiteippiä kauniinpaa teipintynkää? >:/ Juma.