Tehdäänkö niin enää? Onko kenelläkään Suomessa omaa sisäkköä tai palvelijaa? Onko butlereita for real?

Olisi mahtavaa, näin esimerkiksi illanvietosta kotiutuneena jos kotona odottaisi kupillinen kahvia ja juustosämpylä. Ja kylpy olisi valmiina. Ja se kahvi.. Sitä tarttisin nyt. Vaivun horrokseen. Vastahan minä Joshille nauroin äsken, kun oli herännyt aamulla atk-pöytänsä alta. Oli poika mennyt yöllä riennoista kotiin ja pistänyt piuhat päähänsä ja kuunnellut musiikkia. Väsy iskenyt, valahtanut penkiltä lattialle ja siitä aamulla herännyt.
Se ei kuulkaas ole kaukana nyt minultakaan. Tosin minulla ei kropassa kierrä kuin pikkusen reipas pullo siideriä - Joshilla oli mennyt vajaa kori kaljaa.. (Kun oli ollut niin halpaa..)

Palvelija voisi myös auttaa minua riisumisessa ja pujottaa ylleni ylellisen yöpuvun, ihan kuin elokuvissa. Miten pukeminen ja riisuutuminenkin tuntuu niin tuskaiselta, kun vaan väsyttää?
Ja miten minä jaksan olla tässä..

Tarkemmin ajateltuna, en jaksakaan. Toistaiseksi tyydyn satunnaisesti minua palvelevaan mieheen, jota myös kullakseni kutsun. Hän itseasiassa monesti kiikuttaa minulle sen kahvikupposen suoraan sänkyyn, tietokoneelle, telkkarin eteen.. Olisiko sittenkin niin, että nykypäivänä palvelijana toimii oma kumppani?

Tjaah, en mene siihen sen enempää. Jalkoja särkee. Nukkumaan, äkkiä!!!