Tuossa Mieshenkilön kainalossa kiehnätessäni, yläkerrasta alkoi kuulua perinteeksi muodostunutta siantappometeliä. Perheen mitä kamalaäänisin teinityttö sai itkuraivarit vanhemmilleen, joiden äänet eivät nekään korvia hivele. Tälläkin hetkellä, tytär kirjaimellisesti rääkyy ja kiljuu samanaikaisesti, kun vanhemman huutavat tytön päälle. Meteli on jotain ihan hirveää. Itku pääsee pian itseltäkin.

Muuttoa seuraavana päivänä, kuulosti siltä, kuin yläkerrassa olisi kaadettu astiakaappi lattiaan. Perään kuului tätä mainitsemaani rääkymistä. Tämä on niin arkista, että sitä onnistuu jo melkein sulkemaan siltä korvansa. Silti, tiedän, että jos tässä asunnossa tulemme lisääntymään, niin siitä hetkestä, kun raskaustesti näyttää plussaa, en epäröi hetkeäkään ottaa puhelinyhteyttä poliisiin, vartijaan ja isännöitsijään. Tuo siantappometeliksi nimittämäni ääni tekee minut hulluksi, ja jos sitä itse joudunkin kuuntelemaan, niin lapsiani en pakota sitä kuulemaan päivääkään. PÄÄ KIINNI YLÄKERTA.
Alakerrassa oltiin juuri hellimässä ja minä tunnustin "sen ajan kuusta" olevan pian käsillä, ja siksi itkeväni kun Mieshenkilö ja koira ja Essi-kanin takatassut ovat ihania..

--

Puhuin aiemmin sydämen kuuntelemisesta ja siitä, kannattaako se. Kai se kannattaa. Joskus se vaan ei kannata. Ei ainakaan kannata auttaa toista ihmistä, silloin kuin se toinen ihminen ei ole itse valmis tekemään asioilleen mitään. Kirjoittaessani aiempaa tilitystä sydämeen luottamisesta, olisin voinut tietysti olla tarkempikin - ja voisin olla sitä nytkin. Mutta enpä ole. Enköhän ole ihan tarpeeksi henkilökohtaisia murheita jo rieponut täällä muutenkin. Ja siihen suruun tämäkin liittyy. Ja toisaalta myös johonkin toiseen, jonka elämässä olisi toinenkin suunta, mutta jota toinen ei ole valmis valitsemaan. Voimatonna vierestä seuraan, kun en muuta voi.
Katsoin tänään vierestä, kuinka läheiseni murtama ihminen (joka edelleen minulle erittäin Rakas) vuodatti kyyneleitä. Sillä hetkellä tunsin kantavani geeniä, jota en todellakaan haluaisi joka hetki kantaa. Miten ihminen VOI olla välittämättä lähimmäisistään, ja ajatella vain itseään?

--

Hetken oli hiljaista ylhäällä. Nyt se taas jatkuu. Voi Jumala, siirrä se kersa tai mielellään koko perhe nyt jonnekin muualle. Eiköhän tämä taloyhtiö ole kärsinyt heistä jo tarpeeksi näinä yli kymmenenä vuotena. Kiitos.