Menin töihin puoli yhdeksäksi, ja käytännössä siitä hetkestä vähän vaille seitsemään illalla puuhastelin jatkuvalla syötöllä jotain. Sen verran ehdin istua, että kiskaisin turpaani muutaman pinaattiletun, mutta muuten olin koko ajan työn touhussa. Se oli pitkä päivä, ja pimeä - menin töihin pimeällä, ja pääsin pilkkopimeällä pois.

Kotiin en silti vielä joutanut. Lupasin viedä E:n koiria ulos, kun neiti itse on jossain sukkahousuhevarin keikalla. Koirat olivat molemmat ihania, niin kilttejä ja söpösiä. Oli kiva kävellä, tehtiin pitkä lenkki. Vaan multa loppui akku, enkä voinut soittaa miehelle että tulisi nyt hakemaan, kuten oli sovittu.
Jouduin pitkän lenkin päälle vielä kävelemään kotiin, ja rapun ovella törmäsin mieheen ja Lenniin. Ne oli lähdössä etsimään minua, koska olivat huolestuneet.. <3 Minulla vaan on niin ihana tuo puolisko..
Puolisko arvasi, että olin tietysti lörpötellyt puhelimessa koko matkan E:n luokse - missä mies ei erehtynyt lainkaan. Isän avovaimo soitti, ja pitkästä aikaa piti rupatella!

Jonkun jalat on spagettina.

Mulla saattas olla saumat päästä yhteen toiseen paikkaan töihin. Harkitsen vakavasti. Oikeasti.

myms kuittaa. Väsymys korjaa satoaan.