Eilen illalla oli siis ystäviemme tupaantuliaisten aika. Ilta oli leppoisa, jengi jakautui naisten ja miesten leireihin ja loppuillasta väki suuntasi paikalliseen. Minulla ei sinne sen suurempaa hinkua ollut, mutta ajattelin että miksi lopettaa iltaa vielä. Mies joutui vielä viimeisiä kertoja lähtemään yöksi duuniin, joten yksin kotiinko sitä olis taas pitänyt mennä ;)

Mutta sanalla sanoen, en ainakaan sinne mene enää. Sori, jos tällä jotakuta loukkaan, mutta olen onnistunut välttämään nämä muutkin paikalliset räkälät viime vuosina, ja lisään tämän eilisen kuppilan kyllä siihen listaan myös. Jostain kumman syystä, pesin itseäni ihan raivolla kotiinpäästyäni. Jäi jotenkin niin paksu tupakanlöyhkä ja sellainen verho ylle.
Koko illan kruunasi Moon ja Jaan kanssa snägärillä käynti. Ihan oikeasti, mä en 10 vuoden päästä halua olla siinä tilaamassa miehelle tolppamiestä ja itselleni jotain hemmetin isoa lihistä. Masentava visio, ja masentava asetelma jo eilen.
Mä haluan elämältäni jotain aivan muuta. Sitä muutahan kukaan muu ei mulle voi antaa, ja itsehän se on kaikki tässä elämässä tehtävä. Ehkä mun suunta ei kyllä ole mikään paras mahdollinen. Jos sinne yliopistolle vaan pääsisin. Olisi jotain. Eihän se yksinään mitään tee. Mutta kuitenkin. Tänne, lähiöihin ja räkälöihin, mä en todellakaan halua jäädä. En halua lapsiani tänne synnyttää ja niitä täällä kasvattaa. Ja siinä on moni mun kanssa täällä eri mieltä - muualla taas olisivat aivan samaa mieltä. Mutta se siitä. Ikuisuuskysymys, joka vaan mulle on aina tulenarka - jos joku alkaa länkyttää vastaan, että on täälläkin kiva ja ihana asua, niin perkele. Kyllä varmaan on joo. Mutta mä en lasteni kanssa noilla metriksillä haluaisi pyöriä. Piste.
Onneksi oli kuitenkin hauskaa illalla. Seurassa ei ainakaan mitään valittamista. <3

Kävin taas laulamassakin. Koska mä opin, ettei kannattaisi?

Palatakseni viimeksi puimaani joghurtti-ongelmaan, olen löytänyt erään äärimmäisen hyvän maun. Valion laktoosittomissa - ja rasvattomissa siis - on mahtava maku mansikka-greippi. Ihanan raikas ja kevyt.
Voi kunpa olisi muutenkin kevyt olo. Aika pulska on olo. Sellainen joulukinkkumainen turpeus. Piti sitä siideriäkin juoda sitten. Sehän se vasta laihduttaa.