Kaikki te, joiden puolisoilla on valtava vauvakuume, olkaa hyvät ja hakekaa minulta sitä myös itsellenne. Olen neuvoton. Aivan kuin minulla olisi ikävä, jotain mitä ei edes vielä ole. Itku kurkussa katselen muiden onnea, sylissä tuhisevia, karhuhaalarit päällä hymyileviä pienokaisia ja pyrin väistelemään raskaanaolevia naisia parhaani mukaan. Sekoan tähän, sekoan ihan oikeasti.

Enkä sanallakaan uskaltaisi sanoa sille ihmiselle, joka teoriassa voisi asialle tehdä jotain. Liian hysteeristä, liian ahdistavaa. Liian, liian, liian.


Olimme parhaan ystävän kanssa Ikeassa. Suhasimme ympäri mööpeliparatiisia yli kolme tuntia, hamstrasimme koreja ja kynttilöitä, lasipurkkeja ja kuppeja. Ei mitään elintärkeää, mutta mukavaa tarttui mukaan. Ja ennen kaikkea päivä oli mitä mukavin. Sai rauhassa fiilistellä ja ihastella, ilman että joku huokailee kyljessä että "mennään jo".

Ikea vaan on melko vauvavetoinen puulaaki. Ei hyvää päivää, minä meinasin itkeä sielläkin!

(kuva osoitteesta http://www.sportwings.org)