En edes yritä väittää olevni täysin selvin päin, sillä se olisi turhaa.
Elämäni ensimäiset pikkujoulut ja firman piikkiin taksimakoja myöten.
Ihan mahtavat pippalot, kyllä jäi hyvä mieli.
Kaikesta glamourista huolimatta, kotona jo unta luumuun vetelevä
Mieshenkiö saa minut jo melkein itkemään. Ette arvaa miten voin sitä
rakastaa ja sen kanssa haluta olla. Näen sieluni silmin lapsmme ja
elämämme. En minä tarvitse häitä, en tarvitse kuin perheen. rakastan
niin suunnattomasti, etten löydä sanoja.
kauniita unia, jokainen.
sunnuntai, 22. tammikuu 2006
Kommentit