Ostoksilla käyty! Kuusi edelleen hankkimatta.

Olimme kaupoilla ja saimme melkein kaiken hakemamme. Anopille lisää Pentikin viinimarja-sarjaa, tällä kertaa voiastian muodossa. Ihailin jälleen omaa mansikka-sarjaani, jota toistaiseksi omistan vain yhden korkillisen purnukan verran. Sen oli mies käynyt ihan älyttömän suureksi yllätyksekseni minulle joululahjaksi viime vuonna ostamassa. Saimme samaisesta liikkeestä myös appiukolle ja omalle isälleni lahjat.
Myös miehen mummin ja veljen sekä tämän avovaimon lahjat on viimeistelyä vaille valmiina, joten enää ei pukinkontista puutu kuin äidin sekä mummini lahjat. Ne toivottavasti ehdin hoitaa joku päivä töiden jälkeen.

Kotiinpäin ajaessa pohdimme kuusta. Tanskalaista halpakuusta ei kuulemma missään nimessä meille tule, joten jäimme lähistöllä asuvan omakotitalon pihasta myyvän sällin varaan. Ennen ruokakauppaan menoa, kävin kurkkaamassa paikallisen kuusikauppiaan tarjontaa ja yllätyin iloisesti. Siellä se oli, meidän karisematon ja tuuhea jalokuusemme! Olin innoissani ja pyysin vanhaa kauppiasta pistämään sen minulle syrjään, että tulisin miehen kanssa sen hakemaan pian. Aikaa kului kun valitsin kaupassa tarpeita, ja yhtäkkiä kuusimies olikin edessäni. Hän oli tullut ihan vartavasten kauppaan etsimään minua, sillä sanoin käyväni ensin ruokaostoksilla! Hän tuli kertomaan, että joutuu sulkemaan puodin nyt, mutta kysyi haluaisinko kuusen kuitenkin. Sovimme, että hän pistää kuusen nurkkaan ja että se tullaan hakemaan huomenna. Ihana kauppias, ja hyvä, kohtuuhintainen ja muhkea kuusi! Jalokuusi. Päätimme miehen kanssa, että se haetaan kotiin. Sopii meille paremminkin, kuin tavallinen, kariseva kuusi.
Hinnasta päätellen ei kuitenkaan taida olla kyseessä se miehen vieroksuma tanskalainen halpakuusi..