"Onkf meidän pakko?"
On.
--
Tänään on se mystinen päivä, jolloin Mieshenkilöllä on vuotuiset treffinsä joulupukin kanssa. Se taas tietää minulle helvetillistä viikkoa, sillä kiusaus mennä kurkkimaan vaatekaappeihin villapaitapinojen taakse (..siis, enhän mä tietenkään tiedä.. missä.. ne.. lahjat on. Yleensä..) tai rapisuttelemaan näkösällä olevia pussukoita. Olen ihan kersa, tässäkin asiassa, enkä millään malttaisi odottaa jouluun. Meillä on tapana ostaa jouluisin useampi lahja, joten nyt ollaan parina jouluna paketin avaamisen tuskaa helpottaaksemme avattu jo aatonaattona yhdet "pikkulahjat".
Näen itseni 45-vuotiaanakin hiipimässä nukkuvien lasteni huoneisiin ja tuikkaamassa pienen reiän pakettiin, jossa lukee päällä, liidulla kirjoitettuna "Äitille". Pienestä reiästä näkee jo vähän osviittaa tulevasta.
Syntinen, syntinen minä. Hävettää oikeasti, miten malttamaton sitä voi olla. Minulle ei koskaan voi kertoa, että minua odottaa yllätys. Pää hajoaa ennen yllätyksen paljastumista, ja jollain tavalla yritän onkia yllätyksen jo ennalta tietooni.
Eli, sen lisäksi, että sorrun lapselliseen ja törkeään tirkistelyyn, olen myös tyhmä. Pilaan itseltäni, sekä muilta sen yllätyksen suoman ilon.
Että hyvää joulua nyt sitten vaan.
--
Mieshenkilöllä on ilmeisen kuumat treffit joulupukin kanssa, kun puhelimeen ei jouda vastaamaan.
--
Tänään on se mystinen päivä, jolloin Mieshenkilöllä on vuotuiset treffinsä joulupukin kanssa. Se taas tietää minulle helvetillistä viikkoa, sillä kiusaus mennä kurkkimaan vaatekaappeihin villapaitapinojen taakse (..siis, enhän mä tietenkään tiedä.. missä.. ne.. lahjat on. Yleensä..) tai rapisuttelemaan näkösällä olevia pussukoita. Olen ihan kersa, tässäkin asiassa, enkä millään malttaisi odottaa jouluun. Meillä on tapana ostaa jouluisin useampi lahja, joten nyt ollaan parina jouluna paketin avaamisen tuskaa helpottaaksemme avattu jo aatonaattona yhdet "pikkulahjat".
Näen itseni 45-vuotiaanakin hiipimässä nukkuvien lasteni huoneisiin ja tuikkaamassa pienen reiän pakettiin, jossa lukee päällä, liidulla kirjoitettuna "Äitille". Pienestä reiästä näkee jo vähän osviittaa tulevasta.
Syntinen, syntinen minä. Hävettää oikeasti, miten malttamaton sitä voi olla. Minulle ei koskaan voi kertoa, että minua odottaa yllätys. Pää hajoaa ennen yllätyksen paljastumista, ja jollain tavalla yritän onkia yllätyksen jo ennalta tietooni.
Eli, sen lisäksi, että sorrun lapselliseen ja törkeään tirkistelyyn, olen myös tyhmä. Pilaan itseltäni, sekä muilta sen yllätyksen suoman ilon.
Että hyvää joulua nyt sitten vaan.
--
Mieshenkilöllä on ilmeisen kuumat treffit joulupukin kanssa, kun puhelimeen ei jouda vastaamaan.
Kommentit